Tuki ja turva

Tänään voin häpeäkseni todeta, että pienellä rahalla ei taida saada muuta kuin nuudeleita. Mutta niitäkin on silloin tällöin ihan mukava syödä. Lisään niihin yleensä pakastewok-vihanneksia, herne-maissi-paprikaa tai sitten syön ne pelkästään makean chili kastikkeen kanssa. Se on minulle suurempi tuki ja turva kuin ketsuppi. (Kyllä! Vaikka isäni risti minut pienenä lisäaine-Liisaksi, ketsuppi jää kakkoseksi.) Sweet chiliä voi käyttää lähes rajattomasti maustamiseen ja kuten jo mainittu, myös sellaisenaan kastikkeena. Sitä pitää aina olla jääkaapissa. Ilman sitä on huomattavasti vaikeampaa tulla toimeen osittain erittäinkin tiukassa opiskelijan arjessa. Kaiken hyvän lisäksi sitä saa halpis-versiona, joten hintakaan ei päätä huimaa. Ja vielä kirsikkana pirtuboolissa: isosta pullosta riittää pitkään.

"En mä vaan osaa tehä ruokaa"

Koska syön edelleen perjantain sosekeittoa, mulla ei ole tänään tapahtunut mitään uutta ruokarintamalla. Ajattelin siis puhua yleisestä ongelmasta, joka vaivaa myös muutamaa ystävääni. Ja tämä ongelmahan on se, että ihmiset ilmoittavat, etteivät he osaa tehdä ruokaa. Yleensä he ovat epäonnistuneet muutamassa kokkausyrityksessään ja tekevät tästä sen johtopäätöksen, etteivät he vain osaa. Ruoanlaitto on mielestäni verrattavissa moniin muihin OPITTUIHIN perustaitoihin, kuten pyörälläajoon. Kukaan ei ole mestari syntyessään. Voisin lyödä vetoa, että jokainen 3:n tähden Michelin-kokkikin on jossain vaiheessa tehnyt golf-pallon kokoisia, kivikovia sämpylöitä tai pohjaanpalaneita kastikkeita. Pitää vain jatkaa lannistumatta ja jaksaa kahlata se surullisen kuuluisa "alkusonta" läpi.
Tietenkään kaikilla ei ole luontaista kiinnostusta ruoanlaittoon ja moni kokee tuskastumisen hetkiä, kun pitäisi päättää mitä laittaa itselle, perheelle tai vieraille ruoaksi. Jos kysymys on kuitenkin puhtaasti osaamisesta, väitän, että kaikki voivat oppia kokkaamaan. Ei ole olemassa henkilöä, jolta ei koskaan onnistu minkään ruoan valmistus. (Tosin tiedän sellaisia henkilöitä, joilla ei koskaan onnistu jokin tietty ruoka. Yksi niistä on äitini, joka ei ole saanut kymmenissä vuosissa perunalaatikkoa imeltymään. Olisiko kellään vinkkejä tähän onglemaan? Kaikenlaista on kokeiltu..)
Tässä siis kaikille synnynnäisille epäonnistujille muutama vinkki ruoanlaittoon:

1. Lue ohje pariin kertaan läpi, ennen kuin alat tehdä yhtään mitään. Varmista, että sinulla on kaikki ainekset varattuna ja että niitä on tarpeeksi.
2. Tee kaikki valmistelut mahdollisimman pitkälle valmiiksi ja mieti etukäteen, missä järjestyksessä valmistat mitäkin. (Missä vaiheessa uuni laitetaan päälle, kauan pasta kypsyy, pitääkö jokin ruokalaji syödä heti, jne.?
3. (Mikäli mahdollista) Maistele ruokaasi välillä (en suosittele tätä toimenpidettä esimerkiksi lihapullataikinan teossa). Jos ruoka on mautonta, vaikka olet laittanut siihen mausteita, yleensä vika on suolan määrässä. Suola tuo muutkin maut esille. Muista kuitenkin, että suolaa on aina helppo lisätä, mutta vaikea ottaa pois, joten lisää suolaa maltillisesti.
4. Aloita ruoanlaitto käyttämällä ruokaohjeita. Ei kannata esittää virtuoosia, jos aiempi ruoanlaitto on rajoittunut perunankeittoon ja pussipastaan.
5. Älä masennu, jos ruoka ei onnistu. Ennen kuin ruoan heittää pois, kannattaa ehkä vielä konsultoida jotain, jolla on vankempi kokemus ruoanlaitosta ja kysyä, voisiko ruoan vielä pelastaa jollain konstilla.

Näillä vinkeillä pitäisi päästä alkuun. Netistä löytyy varmasti paljon niksejä ruoanlaittoon. Yksi hyvä sivusto on Marttaliiton internetsivut: http://www.martat.fi/neuvonta/ruoka_ja_ravitsemus/

Retu on puhunut. Palailen taas alkavalla viikolla!

Porkkanasämpylät

Illan porkkanasämpylät tein soveltaen (perusruokaraamattuni,) Kotiruoka-kirjan perussämpylätaikinaa. Ohjeeni on siis tällainen:

taikinajuuri:
5 dl maitoa (tai vettä)
50g hiivaa
1,5 dl ruisjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 huoneenlämpöistä porkkanaa
2,5 dl sämpyläjauhoja

2 tl sokeria
2tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
n. 6 dl vehnäjauhoja

Lämmitä maito/vesi kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva sekaan ja sekoita siten, että se liukenee nesteeseen. Lisää raastetut, HUONEENLÄMPÖISET porkkanat (itse tykkään jättää porkkanat isommaksi raasteeksi), jauhot ja kaurahiutaleet. Anna seistä 15-20 minuuttia, kunnes taikinajuuri kuplii. Tätä vaihetta voi nopeuttaa laittamalla astia kuumaan vesihauteeseen.

Kun juuri on valmis, lisää siihen suola ja sokeri. Lisää sen jälkeen jauhoja pikku hiljaa ja alusta taikinaa samalla. Lisää oliiviöljy alustuksen loppuvaiheessa. Muotoile taikinasta 2 tankoa jauhotetulla alustalla ja leikkaa ne 10:n tai useampaan osaan. (Riippuen siitä, kuinka suuria sämpylöitä haluat.) Muotoile palat sämpylöikisi ja anna kohota liinan alla puolisen tuntia. (Laitan uunin yleensä vasta sitten lämpiämään, kun kaikki sämpylät on muotoiltuna kohoamassa) Voitele kohonneet sämpylät lämpimällä vedellä. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.

Newbie tässä terve!

Tässä muutama viikko sitten sain idean omasta ruokablogista. Aluksi ajattelin, ettei mun ehkä kannata ryhtyä tähän, koska a) en ehkä jaksa b) mulla ei ole varaa gourmet-ruokiin. Mutta ajattelin nyt kuitenkin yrittää. Älysin, että eihän sitä tarvitse aina laittaa gourmet-ruokaa, jotta siitä voi kasata blogin. Monet ihmiset ahdistuvat siitä, kun he eivät keksi, mitä ruokaa tekisivät, eivätkä koe osaavansa tehdä ruokaa ilman ohjeita. Ehkä tämä blogi auttaa sellasia ihmisiä.. (tai sitten ei..)
Elän kämppiksen kanssa kahdestaan ja teen käytännössä kaikki meidän ruoat. Vaikka yliopiston ruoka on suhteellisen halpaa (ja usein myös erittäin hyvää), kotona syöminen on usein halvempaa, etenkin jos ruokaa tekee kahdelle. (Tosin yhtä monipuolista ateriaa ei sillä summalla kotikonstein saa. Siis pääruokaa, salaattia ja leipää)
Ajattelin kirjoitella tänne testaamiani ja keksimiäni reseptejä.
Tänään tein viikonlopuksi sosekeittoa, joten olkoon se ensimmäinen reseptini. Kylkeen oli tarkoitus tehdä porkkanasämpylöitä, mutta siivous venähti liian pitkäksi ja teen sämpylät vasta illalla huomiseksi. Teen keiton yleensä intuitiolla, eikä resepti koskaan ole täysin samanlainen. Tämänpäiväinen resepti oli kutakuinkin tällainen:

2-3 l vettä
4 isoa porkkanaa
6 perunaa (Rosamunda)
1 iso sipuli
1 palsternakka
2 valkosipulin kynttä
2-3 kasvisliemikuutiota (käytän joskus myös liha- tai kanaliemikuutiota)
12 maustepippuria
n. 1 rkl Provencen yrttiseosta (reilu)
2dl ruokakermaa (hienostuneemman maun saa kuohukermalla, smetanalla tai tuorejuustolla)
currya
suolaa
chili-jauhetta

Pilkoin kaikki juurekset, sipulin ja valkosipulin kattilaan ja laskin päälle vettä, niin paljon, että ne peittyivät reilusti. Laitoin kattilaan myös pippurit, liemikuutiot ja yrtit. Keitin niitä niin kauan, että juurekset olivat pehmenneet. Poimin pippurit pois ja kaadoin lientä pois sen verran, että vettä oli n. 2/3 juuresten tasosta. Liemi kannattaa säästää siltä varalta, että keitosta tulee liian paksua. Sen jälkeen soseutin keiton tasaiseksi soseeksi ja lisäsin siihen purkin 7% ruokakermaa. Sen jälkeen maustoin keitton chilillä, currylla ja suolalla. (Tarkistathan maun ennen suolan lisäämistä! Suolaa saa kyllä laittaa keittoon yllättävän paljon. Kannattaa silti lisätä maistellen.) Laitoin liedestä virran pois ja muutaman minuutin hautumisen jälkeen keitto oli valmista syötäväksi. Keitosta syö ainakin 4 erittäin nälkäistä, sillä sitä tuli 3 litraa.

Sosekeitto on halpa ja hyvä ruoka, jota voi syödä yhdestä kattilallisesta pari päivää. Siinä on myös se hyvä puoli, että sitä voi varioida loputtomiin. Raaka-aineina voi käyttää myös esimerkiksi kesäkurpitsaa, omenaa tai lanttua. Myös mausteita voi käyttää vaihdellen. Jos keitosta haluaa superkevyen, maitotuotteet voi jättää pois. Pakkasessa sosekeiton koostumus (omien kokemuksieni mukaan) hieman muuttuu, mutta maku säilyy hyvänä.

Nyt alan tehdä porkkanasämpylöitä. Kuvia niistä ja keitosta luvassa (luultavasti) huomenna. Maukasta viikonloppua!

P.S Olkaa ystävällisiä ja kommentoikaa, jos ohjeessa on jotain omituista (=olen jättänyt jonkun vaiheen pois tms.) Muunkinlaiset kommentit ovat erittäin tervetulleita!